Ajattelin kertoa vuorotellen kissojen kuulumisia. Nyt on vuorossa Kille. Herra täytti elokuussa kaksi vuotta. Pikkuhiljaa huomaan, että herra viihtyy paremmin. Tällä hetkellä, kun kirjoitan tätä, serkkuni istuu sohvalla ja antaa kissoille herkkuja. Kille siinä muiden mukana kuin mikäkin mäkkärin kulmalla oleva kerjääjä. Muutama viikko sitten oli kylässä kääpiömäyräköira Luca ja Kille oli ainoa, joka ei mennyt sitä pakoon. Aamuisin Kille pomppii Kimaran rinnalla meidän päällä. Syliinottoa arastelee ja pakenee heti kun luulee, että se otetaan kiinni. Kuitenkin, jos herra saadaan kiinni, ei ole pitkään aikaan tapahtunut niin, että herra rupeaa rimpuilemaan. Kesäinen silmätulehduksen hoitokin meni ihan jees, ei kauhean montaa kertaa jouduttu juoksemaan kissan perässä. Tänään huomasin peräti kaksi kertaa, että kun nousin sängystä ja Kille nukkui jalkopäässä, pikkuinen ei lähtenytkään pakoon! Eli siis herra on ruvennut luottamaan meihin vielä vähän enemmän. Jess!!!
Miau nam nam. Killeä on aika hauska seurata. Joskus herra vaan on kieli ulkona, istuu hölmönä ja tuijottaa. Killestä saa varmaan parhaimmat naurut :D
Kille näyttää kuinka joskus sekin voi epäonnistua kuvissa. Harvoin niin käy, koska herrahan on itse söpöys.
Ihan viimeistä murua myöten pitää nuolla kaikki.
Lisää!
Pikkuinen pehmeä palleroinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti